maanantai 1. toukokuuta 2017

Pitkästä aikaa!

Hei tutut ja tuntemattomat!
Minä täällä taas, pitkästä aikaa! Pidän näköjään blogista ynnä muusta somesta taukoa kriittisimmän ajanjakson yli silloin, kun onni potkaisee ja saamme lisää lapsia. <3 Nyt heitä on jo kaksi! <3


Vaikka käytänkin edelleen tämän blogin sähköpostia, itse blogin pitäminen tietokoneen kautta tuntuu työläälle. Minulla olisi kuitenkin kaikenlaisia uusia juttuja kerrottavana, joten jos sattuu kiinnostamaan, seuraa toki minua Instagramin puolella! Kun päivät on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mobiili some on ratkaisu. Minut löytää sieltä ihan omalla nimelläni. Tuotantoteknisistä sekä turvallisuussyistä hyväksyn kuitenkin vain omalla nimellä ja naamalla instassa hengaavia tyyppejä. Anteeksi!

Suuret kiitokset kaikille teille, jotka käytte lukemassa kirjoituksiani.


Supermuikeaa vuoden jatkoa!

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joulun aikaan

♡ Toivotan kaikille lempeää rauhaa ja onnellista yhdessäoloa vuoden kaikkina päivinä. ♡

Ps. Paras lahja ikinä: anna lapselle raitis joulu.

lauantai 14. marraskuuta 2015

Kun on pohdinnan paikka

Tämä harrastusblogi tuntuu hiipuvan, jälleen kerran.

Teen ja touhuan edelleen sitä sun tätä, mutta kuvia en vain saa siirrettyä tänne asti. Ehkä minulla on jonkinasteinen syksyinen syvä mietteliäisyys meneillään: maailma on pullollaan niin huikeita käsityö-blogeja ja uskomattoman taitavia käsityöläisiä, että ehkä tänne netin ihmeelliseen maailmaan ei tarvita yhtä arkista puurtajaa.

Julkaisujen tahdin hidastuminen on selvää, mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Blogi-inspiraatio on nyt vain hieman hukassa.


Aion silti käyttää haalimaani blogiluetteloa; en edes malttaisi olla seuraamatta löytämiäni upeita käsityö-blogeja! Myös blogini kommentit kuin myös sähköpostikin jäävät aktiivikäyttöön eli minut saa edelleen niiden kautta kiinni.


Jätän nämä tarinan tyngät edelleen verkkoon löydettäväksi ja luettavaksi, 





Iso kiitos teille muutamille lukijoilleni!






sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Nyt näkyy!

Ihana ystäväni antoi minulle itse suunnittelemiaan silitettäviä heijastinmerkkejä. Minullahan on tunnetusti todella onneton sorminäppäryys, mutta rohkeasti (ja vain yhden hei mulla on tyhmiä kysymyksiä -puhelun soitettuani) päätin kiinnittää heijastimet ihan itse. Ei ollutkaan vaikeaa. Ja kyllä tykkään! Ei ihan heti tule kadulla vastaan samanlainen pyllypuolen heijastin. :)

Karjalan lintu -silitettävä heijastinmerkki
Design Musta Rukki /
Karjalan Kabaree

Väittää jottei käy virallisesta heijastimesta,
mutta kyllä tällä pikkusen passaa loistaa.


Kuten kuvasta näkyy, olen muutenkin heijastimien suurkuluttaja.

Ja jotta etupuoli ei jäisi osattomaksi, asensin sinne parit ihanat Lumihiutale -heijastimet samalta suunnittelijalta.

Lumihiutale -silitettävä heijastinmerkki.
Design Musta Rukki / Karjalan Kabaree




Sain samaiselta ihanaiselta ihmiseltä pitkän pätkän heijastinnauhaa. Lumihiutaleesta innostuneena kokeilin pyöritellä Novitan pitsikukka-kehikolla heijastinkukkia. Nyt pitää vielä keksiä kiinnitysjärjestelmät ja ottaa tänne blogiin todistusaineistoa kuvamuodossa heijastinkukista tositoimissa. Jos nämä toimivat käytössä, kehittelen ideaa eteenpäin ja teen lisää. Jos ei muuta, niin ehkä onnistun tekemään näistä sieviä asusteita.

 Kokoonompelu ei onnistunut samalla liukkaalla heijastinnauhalla,
joten kokeilin villa- ja puuvillalankaa.
Oma design



PS. My darling baby-daddy: Iloista isinpäivää! *pusu*

perjantai 6. marraskuuta 2015

Niitä perinteisiä kaulahuiveja muksuille

Lähdin sitten kalaisalla fiiliksellä tekemään sipulipipoille yhteensopivia kaulahuiveja. Tuommoisille vaahtosammuttimen kokoisille pikkukeijuille toimii parhaiten kaulurit, mutta menee ne imago-käytössä perinne-kaulahuivitkin (liepakkeet takin kauluksen alle piilotettuna). Nämä on pyöräytetty tehdä Ullaneuleen ohjetta soveltaen.

Lilavioletista 7veljestä-langoista tuli vähän tuommoinen ankeriaan näköinen huivi ja petroolin värisestä Katia merino baby-langasta jonkinmoinen hauki.


Sileää neuletta, reunoihin poimittu silmukat 2n, 2o-joustimelle,
päädyt siistitty virkkaamalla.

Pitäähän se esitellä
vonkaleen kokoa.
(Kokonaismitta 50cm)
Voisikohan tälle ommella 
silmät ja evät?

Nämä huivit tuntuvat menevän mini-ihmisellä myös päässä kun on tarvis leikkiä pientä pupujussia. Ei hassumpaa, tuli vähän semmoinen 1940-50-luvun tyylifiilis.

1 nurin, 1 oikein-joustinta sekä kahden kerroksen helmineuletta.
Yksinkertaista sen olla pitää.
Niin, ja rapuvirkkausta reunoissa.



Jos jatkan tällä samalla ruokaisalla linjalla lasten asusteiden neulomista ylhäältä alaspäin, niin seuraavaksi onkin vuorossa jollain tapaa kermaisia tai mausteisia lapasia. Ja sen jälkeen ihan perus-perunana tavallisia villasukkia suvun pienille vilistäjille. Joulu lähestyy!